30.6.

Kello 7:00 Tukholman sateinen satama. Tästä pitkä päivä alkaa ja heti ensimmäisen liittymän ohi ja 5 km harhaan. Sitten löytyy oikea väylä ja matka etelään alkaa: Söderköping, Linköking, Jönköping ja mikä-lie-köping. Malmö-Juutinrauman silta – Tanskan halki Rödbyn lauttasatamaan. Tulee interrail-ajat mieleen. Silloin ulkomailla ennen käymättömälle oli ihmeellistä, että koko juna ajoi lautaan sisään. Ja toinen asia mikä on tältä lautalta jäänyt mieleen oli muinoin Euroopan halvin tax-free. EU lienee hoitanut tämänkin asian nyttemmin oikealle uralle. Puttgarden-Lübeck. Netistä löytämämme hotelli tulee vastaan melko pian. Kamat huoneeseen ja parin kilometrin kävelylle vanhaan keskustaan syömään saksalainen schnitzel ja tietenkin kunnon olutta. Pitkän päivän jälkeen takaisin hotellille ja uni maistui. Ajoa tuli päivän aikana reilut 900 km ja matkaa pysähdyksineen ja lauttamatkoineen noin 11 tuntia.

1.7.

Aamulla kamat autoon ja takaisin autobaanalle.

Wir fahr'n fahr'n fahr'n auf der Autobahn

Vor uns liegt ein weites Tal

Die Sonne scheint mit Glitzerstrahl

Die Fahrbahn ist ein graues Band

Weisse Streifen, gruener Rand

Jetzt schalten wir ja das Radio an

Aus dem Lautsprecher klingt es dann:

Wir fah'rn auf der Autobahn...

Pitkä päivä oli tämäkin noin 9 tunnin ajolla läpi koko Saksan 50 km:n etäisyydelle Sveitsin rajasta. Passat kulkee testatusti ainakin 170 ja silläkin nopeudella aina välillä tuntuu jäävän jalkoihin. Kaikenlaiset tietyöt, joita Saksassa on tosi paljon hidastavat päivän keskinopeuden noin 110 km/h. 

Kumma kyllä vaikka kuinka kovaa ajaa niin peräpeilissä näkyy koko ajan Cube, joka haluaa ohi.

Maisemat vaihtuvat ja lopulta päädymme Leutkirch nimiseen idylliseen pikkukaupunkiin. Ensimmäinen panimo-hotelli oli ”Am Mittag” eli lounaalla kuuteen asti. Seuraavassa oli tilaa ja tosi siisti huone löytyy vanhan talon kolmannesta kerroksesta. Tosi ystävällinen vastaanotto ja aamupalakin kuuluu hintaa, joten mikäs tässä on ollessa.

Illan kohokohta oli tietenkin futiksen EM loppuottelu Espanja-Italia. Istahdimme syömään paikalliseen pitseriaan, jonka vieressä oli italialainen jäätelöbaari. Illan kuluessa kävi selväksi, että sama italialainen perhe pyöritti molempia. Pihalle oli raahattu videotykki ja tarkeeksi isot ämyrit. Jo hyvissä ajoin ennen peliä kylän miehiä ja naisia, pääasiassa vihreä-valko-punaisiin pukeutuneina alkoi täyttää paikkaa. Tunnelma oli melko riehakas ja vaikka mukana oli muutama espanjan kannattajakin, sujui ilta sopuisasti.

2.7.

Täällä taitaa olla menossa vieläkin vanha uskonsota. Kylässä on kaksi kirkkoa, joista toinen katolinen ja toinen luterilainen. Näistä ensin mainittu näkyy huoneen ikkunasta noin 50 metrin päässä ja siellä suntio aloitti kellojen soiton 6:00. Viisi minuuttia kalkatusta ja lähi tienoo kyllä heräsi. No tunnin päästä oli toisen suntion vuoro näyttää parastaan siinä toisessa kirkossa. Sinne sentään oli kaksinkertainen matka. Päästiin ajoissa tienpäälle.

   

Matka sujui leppoisasti pienestä vesisateesta huolimatta. Pieni erhe oli tullut matkan suunnittelussa. Reittiin kuuluikin noin 20km Itävallan moottoritietä, eikä ollut hirveää hinkua maksaa paikallista moottoritiemaksua. Täten ajelimme Itävallan läpi muutaman pikkukaupungin  kautta Sveitsiin. Suunnistimme San Bernandinon tunnelin läpi Luganon ja Milanon ohi kohti Albaa.

Ja nyt olemme sitten perillä. Emäntämme on vanhahko Mamma, jolla ei ainakaan juttu lopu kesken. Mitään ei vaan ymmärrä eli "si-si-grazie" vaan. Huone on tosi siisti: eteinen, makuutila, pieni keittosyvennys, kylppäri ja iso terassi. Ainoanan miinuksena vois sanoa tuon luvatun ilmastoinnin virkaa hoitava iso tuuletin. Päivällä oli ulkona 32 astetta. Käytävässä oli kyllä kaksi korkkaamatonta pahvilaatikkoa, joissa oli ilmastointilaite sisällä - niinköhän viikon aikana ...